tiistai 1. toukokuuta 2012

Emman ensimmäinen viikonloppu maalla

Kylläpäs nyt meidän Emmaa hemmotellaan. Samilla meni viikonlopun työvuorot uusiksi, joten ystävällisesti hän heitti minut ja Emman vanhempieni luo maaseudun  rauhaan, ettei meidän tarvitse vain möllöttää kotona ja tyytyä toistemme seuraan.

Vanhemmillani on iso tontti keskellä metsää, ja naapureitakin on vain pari. Emma sai olla pihalla vapaana, ja sehän sille passasi :D Kiltisti se pysyi pihapiirissä. Vapaana juokseminen oli niin kivaa, että jos sille yritti laittaa hihnan ja viedä lenkille, niin neiti iski peffan maahan ja ulisi, että nyt ei mennä mihinkään. Onneksi pettymys ei ollut suuri, kun tänään tultiin takaisin kotiin pieneen taloon ja pieneen pihaan. Protestointia ei ole vielä ollut ilmassa

Tuttuun tapaan Emma hurmasi kaikki, erityisesti "pappansa". Pappa mokoma opetti Emmaa pahoille tavoille, mm. kerjäämään ruokapöydältä ja istumaan sohvalla. Lisäksi pappa sujautti Emmalle ties mitä herkkuja, kun en ollut näkemässä. "Mummu" puolestaan ei hirveästi tykännyt, kun Emma makasi kukkapenkeissä, toi turkissaan roskia sisälle, ja sottasi ruokapaikkansa. Eno-miehet, eli teini-ikäiset pikkuveljeni onneksi jaksoivat juosta Emman perässä, ja siitäkös Emma nautti! Toissailtana se juoksutti poikia pitkin pihaa, kun oli onnistunut pihistämään sählypallon. Pitkäkoipisilla pojilla ei ollut mitään saumaa, kun Emma vaihtoi vauhdista suuntaa ja keksi piiloutua pihakalusteiden alle. Taisi ihan vahingossa hoksata, että sinne pojat eivät pysty sitä seuraamaan :D

Emma sai jopa pari uutta koirakaveria. Turhautumisen määrä oli tosin suuri, kun kumpikaan koira ei oikein osannut leikkiä Emman kanssa. Ensimmäinen kaveri oli Cavalier Kingcharlesinspanieli Petu, ikää muistaakseni kuusi vuotta. Petu tavattiin sen omassa pihassa. Petu oli todella kiinnostunut Emmasta, molemmat nuuhkivat toisiaan varovaisesti. Petulla ei hirveästi ole ollut koirakavereita, joten Emman leikkiin kutsut meni siltä täysin ohi ymmärryksen.

Toinen tuttavuus oli Remu-vaari. Remu asuu pientilalla lähellä vanhempieni kotia. Remu on jo vanha, sillä on huonot jalat ja lisäksi se on sokea. Emma yritti Remuakin monta kertaa komentaa kanssaan leikkimään, mutta Remu vain nuuhkii Emmaa ja sitten maata, että missä oli pyörinyt. Koska Remu ei näe, kehittyi näille kahdella vahingossa eräänlainen piilosleikki: Remu keskittyy nuuhkimaan maata, jolloin Emma siirtyy sivummalle. Sitten Remu alkaa nuuhkimalla etsiä Emmaa, että mihin se nyt livahti. Sitten Emma lähestyy Remua sivulta ja tökkää kuonolla, että tässä ollaan.

Tässä muutama kuva viikonlopun varrelta:

Nukuin Emman kanssa saunatuvassa, kun mummu pelkäsi, että Emma laittaa sisällä lattian tulvimaan (pissasta). Emma nukkuikin tuvassa hyvin, mutta terassin kapeita portaita oli vähän hankalaa kiivetä ylös ja alas. Papan pitää leventää niitä.


 Teemu-enon rapsuteltavana :)


Emma ja "pappa" saunan terassilla

Bonnien My Endless Love, 10 viikkoa

Emma yritti sitkeästi houkutella Remu-vanhusta leikkimään, mutta sokeana Remu ei pystynyt vastaamaan Emman kutsuun. Remu kävi pitkin viikonloppua kyläilemässä, siinä niillä kului aika toisiaan nuuskien ja ympyrää kiertäen. Ovat selvästi kavereita keskenään. 



 "Painitaanko?"







 Paras paikka ottaa nokkaunet oli mummun kukkapenkki. Jostain syystä mummu ei vaan tykännyt...


Hauskaa Vappua kaikille!

2 kommenttia:

  1. Uskomattoman söpöjä kuvia! On siellä kyllä eräänlainen energiapommi. Onko Emmalla tapana koskaan töniä juomakuppia, jotta varmasti kaikki vedet on lattialla? Meillä Rita harrastaa jopa istumista siellä, jotta joka ikinen tippa tulee yli, ja jos ei niin vähintään karvoista valuu. :)

    VastaaPoista
  2. Emmassa on kiitettävästi energiaa, mutta lohduttaudun uskomalla, että kyllä maailmasta löytyy vieläkin energisempiä koiria :D

    Emma ei tarkoituksella töni kuppiaan, mutta joskus kun se juo kovalla kiirellää, niin vahingossa tökkii sitä eteenpäin. Jos kippo on tyhjä, sen eteen käydään istumaan ja etutassut laitetaan kuppiin, tyyliin "tänne vettä ja heti!"

    Äitini kehitti Emman vierailun aikana hyvän patentin. Ensin laitetaan lattialle maton liukueste, ja sen päälle jokin muovi, vaikkapa jätesäkki. Sitten kerros sanomalehtiä ja päälle pyyhe. Kokonaisuudesta on totta kai tehtävä riittävän suuri (kaksi neliötä??), että kovassakin vauhdissa vesi- ja ruokaroiskeet imeytyvät pyyhkeeseen ja sanomalehteen. Kipot ei luisu pyyhkeen päällä, ja siivoaminen on helppoa, kun muutaman päivän välein vaihtaa pyyhkeen ja sanomalehdet.

    VastaaPoista

Kysymykset ja terveiset