keskiviikko 31. heinäkuuta 2013

Emman terassi

Mä olen maailman huonoin äiskä, kun en saa koskaan aikaiseksi päivittää pienen lapseni kuulumisia! Emmalle nyt tosin ei kuulu mitään kovin erikoista. Välillä on liian lämpimiä päiviä ja pikkuhiljaa Emma alkaa ymmärtää, että joskus on parempi vetäytyä suosiolla sisälle viileään, kuin kärsiä pihalla kuumuudesta.

Sami ja minä olemme olleet taas ahkeria ja teimme hienon takaterassin! Itse terassin ja sen perustusten tekoon saimme apua Teemu-enolta ja Päiviltä. Kiitos heidän työpanoksensa, terassi valmistui parissa päivässä. Minä ja Sami sitten askartelimme kaksistaan terassin sivuille näkösuojat. Näkösuojien ansiosta Emmalla on nyt aamupäivisin laajempi varjoisa alue, jossa se köllii ja nauttii kesästä. Mitäs tykkäätte?




Hauskinta oli seurata miten Emma totutteli terassiin. Ennen terassia tuolle meidän takaovelle oli ainakin puolen metrin nousu, mikä tarkoitti sitä, että Emman piti ottaa ihan reipas loikka kun se halusi ovesta sisälle. Alkuun se ottikin terassin pinnasta loikkia sisälle, ilmeisesti vanhasta tottumuksesta. Päivässä se kuitenkin tajusi, että nyt terassilta voi vain köpötellä suoraan sisälle ja takaisin, ilman loikkia. Aluksi Emma ei myöskään halunnut ottaa terassilla yhtään turhia askelia, vaan se kipitti suorinta tietä terassin poikki ovelta nurmikolle. Sitten yhtenää iltana pyydettiin "naapurin pojat" Miska ja Semi leikkitreffeille. Miska ja Semi eivät arastelleet uutta rakennelmaa, joten niiden perässä Emmakin uskalsi talsia lautarakennelmalla. Samalla tuli myös testattua terden kestävyyttä, kun kolme koiraa pyöri sillä ympyrää.

Lisäksi tuon terassin askelma tuli sattumalta optimaaliselle korkeudelle Emman ruokinnan kannalta. Olen tarjoillut koiralle iltalenkin jälkeen ruuan ja veden tuohon askelmalle, jolta se pystyy hyvin seisten juomaan ja aterioimaan.

Yhtenä aamuna päästin Emman aamupissalle, mutta se ei halunnutkaan enää takaisin sisälle, joten annoin sen jäädä takapihalle nauttimaan viileästä aamusta. Menin itse vielä hetkeksi sänkyyn makoilemaan. Pian terassilta alkoi kuitenkin kuulua ihmeellistä kolinaa. Pian kolina taukosi ja menin katsomaan mitä se Emma oikein remontoi. Emma oli tehnyt itselleen makuusopen rottinkisohvan taakse, missä oli varjoisaa. Se oli puskenut itsensä seinän ja sohvan väliin, missä se köllötteli tyytyväisenä :D

Teemu-eno aloitti armeijan. Se olisi kyllä ihan Emman paikka! Siellä saa luvan kanssa möyrytä metsässä ja tonkia sammalmättäitä ja mikä parasta, ruuaksi on usein maksalaatikkoa! Pääsisiköhän tuollainen pieni koiraneiti inttiin? Eno on sotilaspoliisissa, joten eikö Emmasta voisi tulla sotapoliisikoira..??