Joulu tulee!

Menin pari viikkoa sitten ihan tohkeissani lähimpään Mustiin&Mirriin tarkoituksenani ostaa puoli kauppaa tyhjäksi. Menin reippaasti kassalle, ojensin kanta-asiakaskorttini myyjälle ja kysyin, että paljonkos meillä on noita bonuksia euroina. Myyjä höyläsi kortin ja totesi: " kuusi euroa". Eli se siitä puolen kaupan tyhjentämisestä...

Bonuspisteitä ei siksi ole kuutta euroa enempää, koska olemme tilanneet Emman nappulat ulkomailta. Hinnat ovat Euroopassa halvemmat ja lisäksi sieltä saa kaikkia kivoja paljousalennuksia, tyyliin osta kaksi säkkiä, niin saat tämän lelun tai tällaisen alennuksen. Lisäksi ne viidentoista kilon nappulasäkit tuodaan kotiovelle asti. Jes! Ja sielläkin on omat kanta-asiakaspistejärjestelmänsä.

Ne juoksusuojat olisin tietysti voinut ostaa Emmalle, mutta hölmönä ajattelin, että ne ekat juoksut tulisivat varmaankin vasta ensi vuoden puolella. Pitää haastatella mummua, että kuinka paljon Emma on todellisuudessa tiputellut, että onko syytä ostaa sille juoksusuojat vai riittääkö peffan pyyhkäisy silloin tällöin märällä paperilla. Onneksi meillä ei kotona ole valkoisia kangassohvia, vaan mustat nahkasohvat, tyyliin Wash&Go. Kestävät Emmankin käytössä :D

Yksi joululahjavaihtoehto voisi olla jokin aktivointipeli, missä Emma saisi käyttää vähän päätään. Asiakaspisteet voi käyttää vuoden loppuun mennessä, joten taidan odottaa joulun yli, että mitä kaikkea Emma saa joululahjaksi ja sitten vasta lähteä ostoksille.

Kävin eilen kaverin kanssa Ikeassa. Olin haaveillut Emmalle täksi jouluksi omaa joulukuusta, jos vaikka pappa olisi käynyt hakemassa meille metsästä ihan aidon kuusen, sellaisen metrin korkuisen. Olisi ollut kiva opettaa Emmalle heti, että joulukuusi kuuluu asioihin, jotka ovat "ei", "pois", "hus", ja "anna olla". Eli sitä kuusta ei pieni koira tutki, vaikka se olisi kuinka mielenkiintoinen.

Ikeasta olivat pienet tekokuuset loppu. Lisäksi taidamme olla kaikki uuteen vuoteen asti mummolassa, joten eipä se kuusi pitkä ilo olisikaan. Mummolassakin on varmaankin vain ulkokuusi, mutta ensi jouluna uusi yritys :) Ostin Emmalle pukin pakettiin pehmokoiran, pehmeän kangaspallon sisäleikkeihin ja vielä pitäisi ostaa sellainen Pedigreen Jumbone. Sellainen, mitä se beagle mussuttaa siinä mainoksessa: "nomnomnomnom..." :D

En ole laittanut hirveästi joulukoristeita esille, koska en edes omista paljoa koristeita, mutta kynttilöihin olen panostanut. Luonnollisesti olen sijoitellut kynttilöitä mahdollisimman korkealle ja tukeville alustoille, Emman ulottumattomiin. Lasisia hurrikaaneja olen kehitellyt vanhoista maljakoista, ettei karvavauvan viiksikarvat pala, jos se vaikka jonkun kynttilän lähelle pääsisikin. Ulos ostin isot lyhdyt. Ne Emma vain nuuhkaisi nopeasti läpi ja antoi olla. On se muutaman kerran pysähtynyt katsomaan kun lyhdyn sisällä on palanut kynttilä.

Rauhallista Joulun odotusta kaikille!

Takapakkia kynsien leikkaamisessa

Nyt virtaa hiki! Ei siksi, että oltais käyty lenkillä, vaan koska leikkasin Emman kynnet! Tähän mennessä kynsien leikkuu on sujunut ongelmitta, koska aiemmin sain leikkattua Emman kynnet kun se nukkui. Jos koira heräsi ja vaihtoi paikkaa, niin määrätietoisesti painelin perässä kunnes kaikki kynnet oli napsittu. Tällä kaavalla mentiin niin kauan kunnes tein sen virheen, että napsasin yhdestä kynnestä liikaa ja Emmaa sattui.

Tämän episodin jälkeen kynsien leikkuu on ollut toivoton urakka. Tänään kuitenkin päättäväisesti suljin itseni ja koiran kodinhoitohuoneeseen. Siellä sitten kierrettiin kehää, mutta pois ei tultu, ennen kuin kaikki kynnet oli napsittu. Kannukset unohdin, mutta pidän seuraavat kynsienleikkuutreenit heti viikon päästä. Edellisestä leikkuusta on niin kauan, että noissa on ihan kivasti lyhennettävää. Nytkään en uskaltanut lyhentää kynsiä paljoa, etten vain tee uudelleen samaa virhettä, eli leikkaan liikaa ja sitten koiraa sattuu

Palkkioksi urakasta Emma sai pätkän makkaraa. Olemme myös ilmeisesti yhä väleissä, vaikka äiskä (eli minä) niin kovasti komensi ja piteli väkisin tassuista kiinni. Huom! Komensin koiraa äänelläni ja pitelin vain tassuista kiinni, en kurittanut sitä! Haimme yhdessä postin, niin Emma kiehnäsi koko ajan reidessä kiinni. Se hakee samalla lailla huomiota kuin ennenkin, eikä pakene minut nähdessään. Kaikki on ilmeisesti ok.

Myönnän, että aluksi taisin tehdä paljonkin väärin, kun yritin leikata kynnet ulkona. Laitoin Emman kuistin tolppaan kiinni sen 1,5 metriä pitkässä hihnassa ja yritin siinä leikata. Emma kuitenkin yritti tapansa mukaan karkuun (ei se murise tai näyki) ja sotkeutui pari kertaa pahasti remmiin. Täytyy jatkaa tätä kissa ja hiiri-leikkiä ja toivoa, että se auttaisi ajan myötä Emmaa pääsemään yli pelostaan.

Onko muilla vaikeuksia saada koiransa kynnet leikattua, ja onko jotain vinkkejä millä sen saisi onnistumaan?

Eka kylpy ja muuta kauneudenhoitoa

Koiranpennun kanssa moni asia vaan on luonnollisesti ekaa, ekaa ja ekaa. Anteeksi otsikoiden yksitoikkoisuus.

Emmalle sattui eilen oudoin pissavahinko ikinä! Se oli nukkunut jo jonkin aikaa päiväunia, aika pitkäänkin itseasiassa, ja ajattelin käytää tilaisuuden hyväkseni. Hipsin jääkaapille hakemaan itselleni iltapäiväherkkua: ruissipsejä ja ruohosipulituorejuustoa, nam! Emmakin tykkää ruissipseistä, ja kun jääkaapin ovi kolahti kiinni, niin jo hipsi neiti paikalle ottamaan osansa.

Annoin Emmalle yhden sipsin ja se kävi maahan makuulle herkuttelemaan. Sitten se nousi ylös ja tallusteli vesikipolle. Kohta, josta Emma nousi ylös, lainehti pissasta ja turkista tippui pissatippoja. Vika oli kyllä minun, hidasälyisen omistajan, kun en älynnyt viedä koiraa ulos heti sen herättyä. Pissaa oli reippaasti ja se tuoksui todella vahvasti, joten vein Emman pesulle.

Tähän asti ollaan pesty vain Emman tassuja, jos ne ovat olleet kuraiset tai Emma on kävellyt pissalätäköidensä yli. Olin yksin kotona, mutta onneksi meillä on kylpyamme. Nostin koiran ammeeseen ja pesin sen osittain, eli jalat, mahan, peffan ja selän. En kastellut sen päätä ollenkaan. Pesuaineena käytin Virbacin fysiologista sampoota. (käytän Emman korviin saman valmitajan puhdistusainetta). Annostelin sitä noin 10 centin kolikon verran ja oli kyllä hyvin vaahtoavaa tavaraa.

 Pari kertaa Emma yritti karata, mutta sain sen pysymään ammeessa. Onneksi se ei rimpuillut kovasti, joten se ei myöskään liukastellut. Taisi parka olla kauhusta kankeana. Kylläpä siitä valuikin harmaata vettä! Sitten ohjasin märän, pikaisesti pyyhkeellä kuivatun koira-raasun vessaan, jossa yritin kuivata sitä föönillä. Emma pakeni vessanpytyn ja seinän väliin, mutta se olikin onneksi umpikuja, joten sain edes vähän kuivattua sitä. Föönini on vaan niin vanha ja tehoton, ettei siitä ollut juuri mitään apua. Emma selvisi tästäkin koettelemuksesta hienosti, joten se sai palkkioksi possunkorvan.

Mussutettuaan possunkorvan se pissasi taas, tällä kertaa olohuoneeseen keskelle omaa leikkipaikkaansa. Pyyhin pahimmat pissat pois, pesin lätäkön kohdan ja keräsin Emman lelut pois. Olin niin hyvässä vauhdissa, että samalla vaivalla imuroin huushollin läpi, poistin vanhat pissapaperit, pyyhin niiden alustat ja laitoin uudet paperit. Sain siivottua koiran ja kämpän!

Pesukeikka kannatti, sillä Emman turkki tuoksuu nyt huomattavasti paremmalle. Vastapainoksi sen hengitys tuntuu nyt haisevan aivan järkyttvälle. Jos tänään harjattaisiin hampaat... ;)

Aluksi turkinhoito oli Emman kanssa hieman ongelmallista, kun kampa tarttui takkuihin kiinni ja kampaaminen sattui. Sitten otin käyttöön vanhan hiusharjani, mutta se ei oikein "pure" tuohon pohjavillaan. Petu-spanielin omistaja antoi minun kokeilla käyttämiään välineitä. Petulla kun on oikein kiharainen päällyskarva ja varmaankin tuplaten pohjavillaa kuin mitä cavaliereilla normaalisti on. En tiedä voiko tätä edes kutsua kammaksi tai harjaksi, mutta hirvittävän hyvä peli se on! En ole tähän mennessä saanut Emmasta karvan karvaa irti, mutta tämä kyllä poisti vaivatta irtoavaa pohjavillaa.

Tuotetta valmistaa saksalainen Nobby, ja ostin omani toijalalaisesta Canis Major -eläintarvikeliikkeestä. Härveli pitää härskin kuuloista, riipivää ääntä, mutta sillä kampaaminen ei tukista, eikä siten satu. Tällä Emma antaa kammata, tosin ongelmana on edelleen paikallaan pysyminen. Jossain vaiheessa kaunistautuminen saa riittää ja Emma päättää lampsia tiehensä.