Eka reissu eläinlääkäriin

Emma kävi tänään ensimmäistä kertaa eläinlääkärissä. Reissu meni ihan mukavasti, vaikka kahdestaan oltiinkin liikkeellä. Emma istuskeli nätisti auton lattialla, vaikka poikkeuksellisesti repsikan paikalla ei istunut ketään seuran pitäjää.

Vastaanotolla Emma nuuhki ja tutki joka nurkan ja kolon. Eläinlääkäri totesi, että se on ihan normaali ja terve pentu (*helpottunut vihellys...*). Tutkimuspöydällä pitelin Emmaa kaksi käsin kiinni, ettei se vaan olisi loikannut alas tai pudonnut. Koko ajan sen piti päästä siitä pöydältä johonkin. Lääkäri vähän puhdisti korvia ja leikkasi kynnetkin. Emma vikisi ja väänsi kuin olisi muka oikeastikin sattunut. Sitten se sai ekan rokotuksen. Se olikin koko keikan helpoin vaihe, koska Emma oli jopa sen neljä sekuntia paikoillaan. Näytin eläinlääkärille Emman mahassa olevaa punaista pattia. Aluksi tämä patti muistutti isoa finniä, mutta nyt viikonlopun aikana se oli kasvanut aikalailla. Eläinlääkäri sai jopa puristettua sieltä hieman märkää. Kotiin vietäväksi saatiin 10 päivän antibioottikuuri ja patti tarkistetaan uudelleen kuun lopussa, kun mennään ottamaan vahvistusrokotteet.

Kirjoitinko aiemmin, että täällä alkaisi ensi viikolla pentujen TOKO-kurssi?? Kurssille menevällä pennulla pitäisi olla ikää 4-7 kuukautta ja oletettavasti kaikki rokotukset kunnossa, vaikka sitä ei missään mainita. Emmalla on nyt ekat piikit saatuna, mutta ikää sillä ei ole vielä edes kolmea kuukautta. Taidan varmuuden vuoksi jättää ilmoittautumatta koko kurssille. Voi olla, että tuolla 10-viikkoisella ei ole vielä tarpeeksi keskittymiskykyä, jotta se jaksaisi kuunnella koko tuntia. Pidän peukut pystyssä, että myöhemmin kesällä tai sitten syksyllä alkaisi uusi pentu TOKO. Mennään sinne sitten kun rokotukset on kunnossa, ja vähän enemmän järkeä ja malttia päässä :)


Vai toivonko liikoja....? :D


Edit: Aloin tulla eilen sen verran mökkihöperöksi, että änkesin illalla väkisin Samin mukaan kauppareissulle. Emma oli siis ensimmäistä kertaa yksin kotona. Lähtiessä se jäi uikuttamaan oven taakse, mutta kun noin puolen tunnin päästä tultiin takaisin, istui se omassa pesässään leikkimässä. Palkkioksi hienosta käytöksestä se sai erikoisnamia. On meillä hieno tyttö!