Alkuviikosta kävimme Kodin Terrassa ostamassa komeroomme säilytysjärjestelmän, ja shoppailin samalla muutamia koiran tarvikkeita.
Kasvattaja antaa siis pennun mukaan pentupaketin. Koska sen sisältö ei ole vielä täysin selvillä, niin emme ostaneet esim. kynsileikkureita. Ne kun voi ostaa pian sen jälkeen, kun pentu on kotiutunut.
Meillä on nyt siis
-juoma- ja ruokakippo
-muovialustoja yllä mainituille
-leluiksi vetoköysi, purulelu, pallo
Omista nurkista löytyy pahvilaatikko, josta on tarkoitus askarrella pennulle pieni pesä. Mitään varsinaista pentukoppaa emme osta, koska leot kasvaa hetkessä liian isoiksi niihin. Meillä on myös pieni patja ja ylimääräinen huopa, jotka pentu saa käyttöönsä. Olen soitellut läpi sukulaisia ja pyytänyt heitä säästämään meille sanomalehtiä pissa-alustoiksi.
Tänään kävimme Mustissa&Mirrissä ostamassa hajuja neutraloivaa pesuainetta, jos joskus vaikka sattuu vahinko. Yht'äkkiä hyllyjen välissä vilahti leonbergin pentu! En ole vielä ekspertti, mutta veikkaan sen olleen noin 4-5 kuukautta vanha. Ainakin se oli pelkkää jalkaa :D Teki kovasti mieli mennä rapsuttelemaan ja tutustumaan, mutta pentu oli sen verran villillä päällä uudessa ympäristössä, että tyydyin tiirailemaan sitä kauempaa.
Olipa se hauska sattuma. Liekö jokin merkki vai mikä...
perjantai 30. maaliskuuta 2012
tiistai 27. maaliskuuta 2012
Pentuja katsomassa
Huh, kun ei tahdo ihmisen aika riittää edes yhden blogin päivittämiseen...
Lauantaina olimme katsomassa pieniä leonbergin palleroisia! Ne olivat niin suloisia ja ihania, että sydän on vieläkin sulaa vahaa <3 Äiti-koira oli todella väsynyt. Saimme siltä yllättävän rauhallisen vastaanoton. Emo nojasi jalkoihimme ja piti rapsutuksista, mutta häntä ei jaksanut heilua. Se katsoi meitä kuin kysyen, että joko nuo pennut voisi hakea pois...
Pentukehässä nukuttiin ja puhistiin tyytyväisinä. Yksi yritti sinnikkäästi taistella unta vastaan. Kasvattaja toi paikalle ruokakipon, ja pari kilautusta kipon pohjaan herätti koko jengin. Voitte varmaan kuvitella millaista mässytystä pitää seitsemän nälkäistä leo-vauvaa :D
Kasvattaja ei vielä osannut kertoa mikä pennuista tulee meille. Pennuista oli kyllä selvästi nähtävissä jo erilaisia luonteenpiirteitä. Yksi tyttöpentu oli kasvattajan mukaan niin vahva ja dominoiva luonne, että hän ei anna sitä ensimmäiseksi eikä edes ainoaksi koiraksi. Nostin yhden urospennun syliini ja se mokoma alkoi heti murista. Päästyään takaisin kehään, se jatkoi uhittelua sisaruksiansa kohtaan.
Meillä oli lista kysymyksiä kasvattajalle. Tärkeimmät kysymykset ja suurimmat hämmennykset koskivat ruokavaliota, mutta kasvattaja sanoi antavansa pennun mukana kirjalliset ohjeet ruokintaan. Pennun kanssa tulee myös pentupaketti, jossa on mm. pennun oma huopa, panta ja karsta. Pennut luovutetaan seitsemän viikon ikäisinä, eli tässä tapauksessa pääsiäisenä. Oletimme, että pennut luovutetaan aina ja aamen kahdeksan viikon ikäisinä. Emme tienneet, että 7 viikon iässä pennut leimautuvat, eli siksi ne on hyvä saada uusiin koteihin jo silloin. Kasvattaja kyseli koiramme tulevaa nimeä, mutta enpäs julkista sitä vielä tässä... ;)
Kävimme jo hakemassa vauvaportin makuuhuoneen oviaukkoon. Tarkoitus on opettaa, että makuuhuone on vain meidän ihmisten nukkumapaikka. Lisäksi hankimme jo juoma- ja vesikipon sekä muutaman lelun pureskeltavaksi. Pentukehään kun työnsi kätensä, niin hetkessä oli kolme pentua maistelemassa sormia, hihaa ja kyynärpäätä.
Kaksi viikkoa pitäisi vielä jaksaa kuumeilla ja odottaa. Sitten haaveista tulee viimein totta ja me saamme oman leonbergin! Onneksi räpsästiin muutama kuva, joilla voi helpottaa pahinta ikävää:
Oih ja voih. On ne vaan niin ihania... :)
Lauantaina olimme katsomassa pieniä leonbergin palleroisia! Ne olivat niin suloisia ja ihania, että sydän on vieläkin sulaa vahaa <3 Äiti-koira oli todella väsynyt. Saimme siltä yllättävän rauhallisen vastaanoton. Emo nojasi jalkoihimme ja piti rapsutuksista, mutta häntä ei jaksanut heilua. Se katsoi meitä kuin kysyen, että joko nuo pennut voisi hakea pois...
Pentukehässä nukuttiin ja puhistiin tyytyväisinä. Yksi yritti sinnikkäästi taistella unta vastaan. Kasvattaja toi paikalle ruokakipon, ja pari kilautusta kipon pohjaan herätti koko jengin. Voitte varmaan kuvitella millaista mässytystä pitää seitsemän nälkäistä leo-vauvaa :D
Kasvattaja ei vielä osannut kertoa mikä pennuista tulee meille. Pennuista oli kyllä selvästi nähtävissä jo erilaisia luonteenpiirteitä. Yksi tyttöpentu oli kasvattajan mukaan niin vahva ja dominoiva luonne, että hän ei anna sitä ensimmäiseksi eikä edes ainoaksi koiraksi. Nostin yhden urospennun syliini ja se mokoma alkoi heti murista. Päästyään takaisin kehään, se jatkoi uhittelua sisaruksiansa kohtaan.
Meillä oli lista kysymyksiä kasvattajalle. Tärkeimmät kysymykset ja suurimmat hämmennykset koskivat ruokavaliota, mutta kasvattaja sanoi antavansa pennun mukana kirjalliset ohjeet ruokintaan. Pennun kanssa tulee myös pentupaketti, jossa on mm. pennun oma huopa, panta ja karsta. Pennut luovutetaan seitsemän viikon ikäisinä, eli tässä tapauksessa pääsiäisenä. Oletimme, että pennut luovutetaan aina ja aamen kahdeksan viikon ikäisinä. Emme tienneet, että 7 viikon iässä pennut leimautuvat, eli siksi ne on hyvä saada uusiin koteihin jo silloin. Kasvattaja kyseli koiramme tulevaa nimeä, mutta enpäs julkista sitä vielä tässä... ;)
Kävimme jo hakemassa vauvaportin makuuhuoneen oviaukkoon. Tarkoitus on opettaa, että makuuhuone on vain meidän ihmisten nukkumapaikka. Lisäksi hankimme jo juoma- ja vesikipon sekä muutaman lelun pureskeltavaksi. Pentukehään kun työnsi kätensä, niin hetkessä oli kolme pentua maistelemassa sormia, hihaa ja kyynärpäätä.
Kaksi viikkoa pitäisi vielä jaksaa kuumeilla ja odottaa. Sitten haaveista tulee viimein totta ja me saamme oman leonbergin! Onneksi räpsästiin muutama kuva, joilla voi helpottaa pahinta ikävää:
Oih ja voih. On ne vaan niin ihania... :)
keskiviikko 7. maaliskuuta 2012
Pentu-uutisia
Anteeksi, etten ole ehtinyt päivittää tätä blogia. Syitä voi lukea täältä.
Olemme siis muuttaneet uuteen taloomme ja kaikki on aika on mennyt pakatessa, siivotessa, huonekaluja kootessa ja muuttolaatikoita purkaessa. Rumba onneksi katkesi hetkeksi miellyttävään viestiin.
Kirjoitin viime postauksessa, että harkitsemme Leonbergin ottamista, ja että olemme olleet yhteyksissä erääseen kasvattajaan. Tällä kasvattajalla on nyt siis kahden viikon ikäiset pentuset. Hän kyseli vieläkö olemme tosissamme ottamassa pentua. Niillä on ollut kovasti kysyntää. No totta kai me olemme tosissamme ottamassa pentua. Eihän me nyt mitään muuta odotetakaan, kun talokin on valmis!
En vain ole itse vielä kehdannut ottaa kasvattajaan yhteyttä ja kysellä onko hänellä meille pentua. Kennelissä olisi kolme tyttöpentua ja neljä poikapentua, ja me haluaisimme mieluiten tytön. Onneksi kasvattaja otti yhteyttä ja varmisti aikeemme, ettemme vain jää huomioimatta uusia koteja valittaessa.
Elämme siis jännittäviä aikoja. Pentuja pääsee katsomaan parin viikon päästä. Arvatkaa vaan meinaanko pysyä housuissani? No en! <3
Olemme siis muuttaneet uuteen taloomme ja kaikki on aika on mennyt pakatessa, siivotessa, huonekaluja kootessa ja muuttolaatikoita purkaessa. Rumba onneksi katkesi hetkeksi miellyttävään viestiin.
Kirjoitin viime postauksessa, että harkitsemme Leonbergin ottamista, ja että olemme olleet yhteyksissä erääseen kasvattajaan. Tällä kasvattajalla on nyt siis kahden viikon ikäiset pentuset. Hän kyseli vieläkö olemme tosissamme ottamassa pentua. Niillä on ollut kovasti kysyntää. No totta kai me olemme tosissamme ottamassa pentua. Eihän me nyt mitään muuta odotetakaan, kun talokin on valmis!
En vain ole itse vielä kehdannut ottaa kasvattajaan yhteyttä ja kysellä onko hänellä meille pentua. Kennelissä olisi kolme tyttöpentua ja neljä poikapentua, ja me haluaisimme mieluiten tytön. Onneksi kasvattaja otti yhteyttä ja varmisti aikeemme, ettemme vain jää huomioimatta uusia koteja valittaessa.
Elämme siis jännittäviä aikoja. Pentuja pääsee katsomaan parin viikon päästä. Arvatkaa vaan meinaanko pysyä housuissani? No en! <3
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)