Voi kökkö :(

Emma sai nukkua viime yön enimmäkseen yksin, eli nukuin vauvaportin toisella puolella. Totta kai se uikutti ja ruikutti alkuun ja yritti päästä portista läpi, mutta rauhoittui sitten jossain vaiheessa. Kun heräsin parin tunnin päästä pissattamaan Emmaa, niin lattialla oli kakat. Onneksi ne oli helppo siivota pois. Kävimme ulkona ja sitten kävin taas portin toiselle puolelle nukkumaan. Sama vikinä kuului taas, mutta leikin sitkeästi nukkuvaa, niin Emmakin rauhoittui. Kun heräsin toiselle pissatusreissulle, niin lattialla oli taas iso hätä. Ihme kyllä pissavahinkoja ei tullut koko yönä. Sami heräsi viideltä töihin ja hoiti pissatukset. Minä kömmin sohvalle valvomaan Emman puuhia. Nukahdimme molemmat ja heräsimme vasta kahdeksalta. Oho!

Vein Emman heti ulos ja se raukka teki ripulikakat :( Tarjosin päivällä sille reilusti vettä ja piimää. Iltapäivällä soitin kasvattajalle ja purin sydäntäni: paralla on vatsa löysällä ja lisäksi se on keksinyt pahan tavan: ulkona kivet ovat parempi makupala kuin koirannappulat. Kasvattaja käski kitkeä tämän pahan tavan pois. Hän lohdutti myös, että ei koira nälkään kuole. Tyttö syö siis edelleen todella huonosti. Jos ruokaa pitäisi mennä Royal Canin -säkin ohjeiden mukaan nelisen mittakippoa päivässä, niin hyvä jos tuo syö yhden! Apua!

Onneksi iltakakka oli jo koostumukseltaan normaalia. Otimme vetoköyden pihaleluksi ja yritämme sillä houkutella Emmaa leikkimään, jos se innostuu popsimaan kiviä. Siinä vaan saa olla tarkkana, kun kuono nuuhkii maata, että koska kieli tahtoo lipaista kiven suuhun. Emme tahdo sättiä sitä turhaan, ettei se menetä intoaan haistella ympäristöään. 

Nyt illalla oli tarkoitus käyttää Emmaa pikaisesti pissalla. Emma ei valitettavasti ehtinyt pissata, kun ohi juoksi naapuruston muksuja... Ja niillä oli koira hihnassa. Se oli ehkä labbis, ei ihan aikuisen kokoa, eli luultavasti pentu vielä. Tytöt olivat jo juoksemassa meidän pihaan, kun minulle iske paniikki. En ollut varautunut tällaiseen kohtaamiseen, joten taisin turhan ärhäkästi kieltää tyttöjä tulemasta meidän pihaan. Luultavasti se koira on täysin rokotettu ja hyvin pidetty, jos lapsetkin saavat sitä lenkittää. Huusin (tai paremminkin mäkätin) tytöille, että tätä pentua ei ole vielä rokotettu, joten se ei saa nuuhkia muita koiria. Muksut jäivät tuijottamaan suut auki. Nappasin Emman kainaloon ja painuin sisälle. Taisin olla liian kovaääninen ja hätäinen, mutta on se nyt parempi tutustuttaa pentu muihin koiriin (omistajan ollessa) rauhallisemmassa mielentilassa... ja aikuisten kesken.

Noh, olen jo tainut luoda maineeni naapuruston kovaäänisenä ja ilkeänä akkana. Talvella, kun taloamme rakennettiin, yllätin joukon lapsia leikkimässä meidän pihalla! Minulla ei ole mitään lapsia vastaan, ja nämäkin muksut olivat varmasti pohjimmiltaan ihan kilttejä. Säikähdin vain, kun hangen alla saattoi olla ties mitä raksajätettä: naulaisia lautoja, teräsverkkoa, kattotiilien sirpaleita... Ja eikös muutenkin ole kohteliasta pyytää lupaa tulla toisen pihalle leikkimään? Täytyy joku päivä pyytää anteeksi, jos tyttöjä tai heidän vanhempiaan näkyy ja selittää vähän tarkemmin mitä ja miksi pelästyin.