Olen käynyt Emman kanssa kesäkuusta asti naapurikaupungissa pentujen tottelevaisuuskurssilla, eli tuttavallisemmin pentukoulussa. Koulu aloitettiin kesäkuussa, kun Emma saavutti vaaditun neljän kuukauden iän ja rokotukset saatiin kuntoon.
Meillä on mennyt pentukoulussa ihan mukavasti. Emma tietysti haluaisi vain leikkiä toisten koirien kanssa ja nuuhkia kaikkia kivoja kentältä löytyviä hajuja. Välillä tuntuu siltä, että kouluun mentäessä se jättää korvat autoon, tai sitten sitä ei vaan kiinnosta kuunnella minun ääntäni. Tähän asti olen vain naureskellut Emman "kuuroudelle", mutta nyt sen vetäminen alkaa olla jo ongelma. Emma kun painaa jo varmasti yli 45 kiloa.
Kontaktin saaminen Emmaan on siis minun suurin ongelmani. Kun kontaktin saa, niin Emma pärjää ihan mainiosti. Emmahan oppi jo silloin 7 viikkoisena istumaan ja menemään maahan. Pentukoulun ansiosta paikalla pysymisestä tuli Emman bravuuri. Sain sieltä myös hyviä vinkkejä, miten saadaan koira seuraamaan ja menemään sivulle. Emman tapauksessa sivulle meno tarkoittaa sitä, että kun pidän namia vasemmassa kädessä ja ojennan käsivartta pitkälle eteen, niin Emman iso koko ja isot liikeradat saavat sen istumaan minusta etuviistoon vasemmalle. Tämä suoritus tuskin menisi läpi missään TOKO-kokeissa. Eli siinä on vielä paljon hiomista.
Nyt kun Emmalla on uhmaikä, siitä on tullut vähän sylivauva ja pikkuisen arka. Pentukoulu oli heinäkuun ajan tauolla, sinä aikana kotona tuli treenattua tosi laiskasti. Nyt syksyn tunneilla on paikalla pysymisen kanssa ollut ongelmia. Emma lähtee todella herkästi perääni, mutta kun sitä toruu ja sitkeästi palauttaa omalle paikalleen, niin kyllä se sitten hoksaa, että tästä ei saa liikkua mihinkään.
Viime tunnit olivat todella raskaat, sillä onhan yksi tunti koiranpennulle pitkä aika, ja Emma menetti mielenkiintonsa minuun noin puolentunnin jälkeen. Kurssilla on myös niitä pentuja, jotka tuntuvat lukevan omistajiensa ajatuksia, ja tottelevat ilman mitään ongelmia. Sitten ollaan minä ja Emma, parivaljakko, jossa koira hyörii ja pyörii minne sattuu, vetäen välillä emäntäänsä pitkin kenttää. Vetäminen on välillä ongelma myös lenkillä, kun Emma haluaa ampaista juoksijoiden, polkupyörien ja autojen perään. Se on todella kiinnostunut nopeasti kulkevista kohteista.
Olin viime pentukoulun jälkeen aivan puhki ja vieraileva ohjaaja antoi turhankin suoran ja selvän palautteen, että minun on parannettava kontaktin ottoa. Melkein aloin itkeä takaisin, että setä kertoo sitten miten se tehdään. Onneksi vakituinen ohjaaja ymmärsi, että olin siinä tilanteessa väsynyt sekä henkisesti että fyysisesti. Hän uhrasi tunnin jälkeen meille hetken aikaansa. Hän oli sitä mieltä, että Emman vetämisongelmaa voisi ensin lähteä ratkomaan välineiden kautta. Minun tulisi hankkia Emmalle kokonaan metallinen, "punottu" panta, joka varmasti kestää koiran kiskomiset.
Sami oli tästä vähän näreissään, koska ostimme pari viikkoa sitten koiralle nahkaisen, puolikuristavan pannan. Huomenna mennään siis pentukouluun eläintarvikekaupan kautta. Samille huusin ja porasin, että jos hän ei usko, miten raskasta on olla pentukoulussa Emman kiskottavana, niin tulee itse paikan päälle tarkistamaan tilanteen. Kyllä se sanoi huomenna tulevansa mukaan, mutta pitkin hampain. Mitähän se luulee siellä oikein tapahtuvan, kun se ei ole koskaan aiemmin halunnut tulla koirakentälle meidän kanssa...
Penturyhmässä saa olla 8 kuukauden ikään saakka ja sitten voi jatkaa seuraavaan ryhmään, jos vaan ehtii ilmoittautumaan ensimmäisten joukossa, TAI jos jatkokursseja ylipäätään ensi keväänä järjestetään. Koulutusta järjestävässä yhdistyksessä on tapahtunut kuulemma ohjaajakato. Kaikki kurssit loppuvat tältä vuodelta lokakuussa, koska seuralla ei ole mitään sisätiloja. Kaikki kurssit suoritetaan keväästä syksyyn ulkona. Emma täyttää lokakuussa sopivasti 8 kuukautta, ja yritän keväällä päästä sen kanssa jatkoryhmään. Ohjaajalta varovasti kyselin mahdollisuuksiamme jatkaa, ja hän kehoitti ilman muuta meitä jatkamaan. Eli joko meissä on potentiaalia tai sitten olen tuon koiran kanssa aivan hukassa, enkä selviä ilman ulkopuolista apua.... Emmalla ehtii sopivasti mennä talven aikana murrosikäkin ohitse, jolloin sillä pitäisi olla keväällä taas järki päässä :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kysymykset ja terveiset