Kurakujanjuoksua

Jos pitäisi tehdä lista miksi jonkun EI pidä hankkia itselleen lemmikiksi leonberginkoiraa, on listan ykkösenä ehdottomasti sadepäivät. Ai että tuohon muhkeaan, karkeaan turkkiin tarttuu sitten hyvin vesi, lika ja roskat!

Nyt kun kesä alkaa olla ohitse, syksy tulee, ilma kylmenee ja vettä sataa, niin meidän pikku-Emma keksi itselleen uutta ajanvietettä, ja samalla uuden urheilulajin: kurakujanjuoksun!

Siihen tarvitaan n. 40 metriä pitkä oja, jossa on luonnollisesti kuravettä. Sitten vain juostaan tuhatta ja sataa, kieli etutassun alla sitä ojaa edestakaisin niin, että vesi vaan lentää! Se, kuka jaksaa juosta pisimpään, on voittaja. Meillä on omassa pihassa peräti kaksi Emman lajin kriteerit täyttävää ojaa, ja tänään Emma treenasikin ahkerasti, kun me ihmiset kokosimme pihavajaa. Emmalle on ihan turha yrittää huudella mitään kieltosanoja tai käskyjä, kun se muistaa ihanat kuraojansa. Huudot vain toimivat lähtölaukauksena, ja siitä reaktioajasta ja räjähtävästä lähdöstä olisi Usain Boltkin kateellinen!

Nyt koira on pesty, ja väsynyt pikkuatleetti kuorsaa tuossa lattialla. Menen nyt itse suihkuun, ja kun hurtta herää, alkaa takkujen selvittely- ja turkin kampausurakka.

Kuka meillä sotkee??

Emmasta on tullut aivan käsittämätön sottapytty! Tietenkin se tykkää välillä lenkillä poiketa kuraojan kautta ja loiskutella lätäköissä kuten kunnon leonbergin kuuluukin, mutta pahimman sotkun se saa aikaiseksi juodessaan! Miten nuo suupielet voi vuotaa noin pahasti?

Emman loiskuttaa ja lopsuttaa juodessaan vettä joka puolelle. Ei tuon kokoisella kuonolla voi juoda sievästi ja sivistyneesti. Pahinta on kuitenkin se, kun koira nostaa päänsä vesikiposta, jolloin vettä valuu rinnuksille, tassuille ja lattialle. Joskus vesikipolta pitää juosta tai kävellä pois, jolloin lattialle jää monta metriä pitkä tippavana. Meillä on lattiat märkänä 24/7. Edes pyyhkeistä vesikipon ympärillä ei ole mitään apua.

Pelkään alati märän rintakarvoituksen kehittävän Emmalle uuden hot spotin. Pari päivää sitten tuo koira suorastaan löyhkäsi, vaikka se pestiin suihkun alla, vedellä ja saippualla. Otin Samin hiustenleikkuukoneen avuksi ja ajelin Emman "karvaheltan" pois kuonon alta. Jo lähti paha haju! Karvat löyhkäsivät oikein sellaiselle ummehtuneelle ja hiivaselle tulehduksen alulle. Nyt Emma juo joko ulkona, tai sisällä valvonnan alaisena. Vettä laitetaan kippoon vain sentin verran, ja heti juomisen jälkeen rintamus kuivataan. Joudun myös kampaamaan rintakarvoituksen kerran päivässä.

Alkaa Emmallakin olla kesäloma lusittuna, koska huomenna mennään taas pentukouluun! :)
Ajattelin toissailtana kehittää itselleni ja Emmalle vähän haastetta, ja opetin sille "seiso"-käskyn. Emma on niin ehdollistunut istumaan, että aina kun se näkee ihmisen kädessä namin, se istuu alas. Tämä on hieman hankalaa, vaikkapa juuri harjatessa, kun neiti vaan nököttäisi peppu maassa. En saanut kaipaamaani haastetta: Emma oppi seiso-käskyn kolmannella yrittämällä.... Fiksu likka! :D

Inupekt Fortea "synttärilahjaksi"

Emman hot spoteista on jäljellä enää lyhyt karvoitus korvien alla. Tulehdus parani todella nopeasti, kiitos antibioottikuurin ja haavojen paikallishoidon. Tänään aamulla meni viimeiset antibiootit :)

Pari päivää Emma on ripuloinut. Kävin ostamassa sille nyt Inupekt Forte -tabletteja, jotta vatsa normalisoituisi. Vettä se juo onneksi litra kaupalla, kuten aina, mutta ruoka on parina päivänä maistunut heikosti. Se, mitä on Emman omassa kupissa, ei kelpaa, mutta mitä on ihmisten lautasilta ja jääkaapista löytyy, kelpaa kyllä koska vaan. Ronkeli neitokainen...

Emma ja sisarukset täyttävät tänään 5 kuukautta! Onnea koko konkkaronkalle :D Kaupasta tullessani Emma juoksi innoissaan vastaan. Tökkäsin sille Inupekt-paketin suuhun ja toivotin hyvää synttäriä. Paketti lensi maahan ja Emma tonki kassista esiin Hubertin Best-In lohi- ja kanamurekkeet. Oli pakko ostaa jotain, mitä neiti suostuisi syömään, ettei kuihdu ja haihdu vallan pois...

Tosin Emmalla taitaa olla ihan kivasti vararavintoa: hieman hävettää tunnustaa, että tuo jötkäle painaa 32 kiloa... Vaikka yritän tarkoituksella "aliruokkia" sitä. Emma on reilussa kuukaudessa tuplannut painonsa, jos se toukokuun viimeinen päivä painoi 16,6 kiloa.

Emma 5 kk

Autokuumetta

Samilla on taas se jokakesäinen autokuume. Ihan kuin Emman hot spoteissa ei olisi tarpeeksi kestämistä... Ne hottis spottikset ovat muuten parantuneet todella hyvää vauhtia!

"Iskä" otti meille koeajoon farmari-Volvon. Nythän meillä on pieni pakettiauto, jonka takaosassa on Emmalle oma häkki. Emmuska joutuu siis matkustamaan yksin, "eristyksissä" minusta ja Samista. Eilen Emma pääsi Volvon kyytiin ja oli ihan ihmeissään, kun se näki ikkunasta maisemia. Pakettiautossa kun on tummennetut lasit, niin eihän sinne mitään näe.

Tässä taitaa köydä pian niin, että minä häviän tämän "keissin" ja Emma menee iskän kanssa autokaupoille. Ainakin koira tänään tykkäsi kovasti nyhjätä Volvon vieressä. 

Edit: Emmalla on nyt sitten Volvo :)

Hot spot

Emman loma mummolassa sai ikävän käänteen muutama päivä sitten. Viikko sitten oli todella lämmintä, joten mummolan poppoo kävi mökillä uimassa ja vilvoittelemassa. Emma oli totta kai mukana. Ulkona Emma leikki paljon vesiletkulla, ja joi ahnaasti vettä. Kaikki se vedellä lutraaminen sai Emman korvanaluskarvat takkuuntumaan, kun mummu ja pappa eivät heti luttaamisen jälkeen hoksanneet kammata karvoja suoriksi. Ensin mummu bongasi takut, sitten ne samat takut alkoivat tuntua kosteilta, ja eilen ne jo haisivatkin pahalle.

Eläinlääkärireissuhan siitä sitten tuli. Hirvitti vain se lasku: olisin kotipaikkakunnalla selvinnyt varmasti alle satasella, mummolan eläinlääkäri veloitti 130 hoidosta ja lääkkeistä. Emma sai Kefavet-antibiootteja, 500 milligrammaa, 3 kappaletta päivässä. Lisäksi haavoihin määrättiin Betadinen ihonpuhdistusliuosta ja FucidermVet -geeliä. Eläinlääkäri oli ajellut tulehdusalueilta karvat pois. Emma oli kuulemma vain nauttinut toimenpiteestä: se laittoi silmät kiinni ja painoi päätään konetta vasten. Taisi tehdä hyvää saada ilmaa hautuvalle iholle.

Nyt kaikki märät asiat onkin sitten pannassa: vettä ei tarjoilla vesiletkusta, mökille ei mennä, eikä Emman anneta maata märässä ruohikossa. Sille on tehty oma oleskelupaikka takaterassille, missä on paljon mukavampi olla, kuin sisällä. (Vanhempieni talo on jo vanha, ilmanvaihtokone ei viilennä sisälle tulevaa ilmaa, vain puhalluksen voimakkuutta voi säätää. Onneksi meillä kotona on iv-kone, jolla sisäilmaa voi viilentää.) Terassin suu on tukittu penkeillä, jotta Emma pysyy "kuivalla maalla", eikä karkaile nurmikolle hinkkaamaan päätään ruohikkoon. Myös korvien rapsuttelu on ehdottomasti kielletty.

Minä saavuin tänne mummolaan tänään. Sain kyllä iloisen vastaanoton, mutta en ihan niin iloista kuin pappa, joka saapui heti jälkeeni. Pappa oli kuitenkin poissa vain puoli tuntia, minä ja Emma emme ole nähneet viikkoon. Ei ole epäselvää, kuka on papan pikku-prinsessa... Emman korvanaluset ovat kyllä härskin näköiset, kun iho on ruvella ja karvat on ajettu pois. Onneksi iho on kuitenkin kuiva, eikä enää hautunut ja kostea. Kauheasti tuo karvavauva on ehtinyt viikossa kasvaa. Mummu jotain russutti, että se on tottelematon riiviö. Kyllä se muisti ihan hyvin kaikki istu-, paikka-, tänne- ja maahan -käskyt, kun kävin äsken sen kanssa metsälenkillä.

Huomenna joudun jättämään Emman taas hetkeksi mummun vahdittavaksi. Menen Vesku-enon kanssa  perinteiselle, jokakesäiselle festarireissulle Tampereelle. Perinteinen tarkoittaa tässä tapauksessa kolmansia festareita. Keksittiin pari vuotta sitten, että otamme tavoitteeksi käydä ainakin yksillä festareilla per kesä :)


Tässä vielä tietoa hot spotista eläinlääkäriasema Aistin nettisivuilta lainattuna:

"Hot spot on märkivä pinnallinen ihotulehdus, joka on koirilla hyvin yleinen, etenkin tiheäturkkisilla ja pitkäkarvaisilla roduilla, kuten kultaiset- ja labradorinnoutajat, rottweilerit, bernhardilaiset, berninpaimenkoirat ja saksanpaimenkoirat. Sairaudelle on tyypillistä hyvin nopea alku ja nopea oireiden paheneminen: aamulla koiran ihossa saattaa näkyä euron kolikon suuruinen punoittava alue ja illalla alue voi olla jo kämmenen kokoinen.
Hot spot-tulehduksen aiheuttavat bakteerit, jotka normaalistikin elävät koiran limakalvoilla ja iholla. Terveellä iholla bakteerit eivät kuitenkaan pysty aiheuttamaan tulehdusta, vaan aina vaaditaan jokin altistava ihovaurio. Melkein aina tulehdus on koiran itse aiheuttama ja pahentama: raapiminen ja nuoleminen ovat tavallisimpia syitä tulehduksen alkamiselle ja niin myös pahenemiselle. Raapimisen ja nuolemisen tai puremisen syynä on melkein poikkeuksetta ulkoloisten tai allergian aiheuttama kutina tai jokin kipu, esim. tulehtuneet anaalirauhaset tai kipeät nivelet voivat saada koiran puremaan kipeitä kohtia.
Hot spoteja tavataan kaikkina vuodenaikoina, mutta kesällä ne ovat huomattavasti yleisimpiä: kosteissa ja lämpimissä olosuhteissa bakteerit viihtyvät erinomaisesti.
Tyypillinen hot spot leesio on kirkkaanpunainen kostea turvoksissa oleva ihovaurio. Joskus tulehtunut iho voi olla paksun karstan peitossa, jonka alta paljastuu vereslihalla oleva karvaton alue.
Ensiapuna on karvojen ajo tulehtuneelta iholta ja sen ympäriltä sekä puhdistus hellävaraisella puhdistusaineella (esim. veteen laimennetulla Betadine-paikallisantiseptilla), puhdistuksen jälkeen on tärkeää kuivata iho hiustenkuivaajalla tai pehmeällä hyvin kosteutta imevällä paperilla. Sen jälkeen iholle voi suihkuttaa rauhoittavaa ja desinfioivaa ainetta, esim. Dermacool tai K-Hex. Alueen raapiminen ja nuoleminen on estettävä. Hyvin usein tulehtunut iho on sen verran kipeä, että karvojen ajo onnistuu vain rauhoituksessa. Joskus hot spotin näköinen ihovaurio saattaakin olla syvä ihotulehdus, joka on huomattavasti vaikeampi hoitaa ja vaatii pitkää antibioottikuuria. Jos olet huomannut tai epäilet koirallasi hot spot-ihottumaa, ota aina yhteys eläinlääkäriin."