keskiviikko 19. joulukuuta 2012

Isot pahat autot :(

Emma pelkää autoja. Pakko se on tunnustaa, vaikka olen ilmeisesti yrittänyt tähän asti uskotella, että koirani vain tykkää nopeasti liikkuvista kohteista.

Emma on siis pienestä pitäen hyvin herkästi hihnassa kulkiessaan nypännyt autoja kohti, ovat ne tulleet sitten edestä tai takaa. Se yrittää ilmeisesti tehdä autoille selväksi, että se ei halua niitä lähelleen. Mitään haukkumista tai muutakaan ääntelyä se ei pidä.

Tähän asti meidän lenkeistä puolet ovat olleet metsä- tai pururatalenkkejä ja puolet maantielenkkejä. Kotipuolessa kaikki lähitiet ovat pieniä ja kapeita asfalttiteitä, joilla on nopeusrajoitus 40km/h. Autoilijat onneksi tiedostavat teiden kapeuden, joten monet ohittajat hiljentävät vauhtia siihen n. 30km/h. Nyt meidän pururata ja metsäpolut on muutettu hiihtoladuiksi, joten siellä ei saa enää koiran kanssa kävellä. Kaikki lenkit on siis tehtävä autoteillä.

Ahkeralla lenkkeilyllä Emma on oppinut sietämään kotitaajaman autoja. Kyllä se pysähtelee ja seurailee autoja katseellaan, ikään kuin varmistaa, että eihän se auto varmasti tule kohti. Täällä mummolassa tilanne onkin eri. Kylänraitilla on nopeusrajoitus 50 kilometriä tunnissa, ja monet autoilijat vieläpä ylittävät tämän nopeuden. Lisäksi pimeinä talvi-iltoina ajovalot tekevät noista "monstereista" pienen koiran silmissä todellisia hirviöitä.

(Juu, Emmahan ei fyysisesti ole mitenkään pieni (painoa 54kg), mutta ikää tulee tänään täyteen 10 kuukautta, eli henkisesti hän vielä melkoinen vauva, varsinainen kakara)

Emman kanssa ei täällä lenkkeillessä auta muu kuin pysähtyä heti kun koira havaitsee lähestyvän auton. Sitten Emma seuraa katseellaan kun auto ohittaa. Pyrin itse hengittämään syvään ja rauhallisesti ja kehun sekä namitan heti, kun Emma on auton mennä, eikä se ole nypännyt autoa kohti.

Mikään unelmatilanne tämä ei ole jos täydellinen kävely tarkoittaa Cesar Millanin mallia, eli koira kävelee omistajan vasemmalla puolella, samassa tahdissa omistajan kanssa, ilman pysähdyksiä... Mutta voisin muutenkin kyseenalaistaa tuon Millanin tavan. Onko se koiralle mukava lenkki, jos se ei saa yhtään haistella ja tutkia ympäristöään? Toivon vain, että mun pieni vauvani lakkaisi pelkäämästä noita autoja, kun ei niissä oikeasti ole mitään pelättävää...

1 kommentti:

  1. Moikka,
    meillä on 4,5 v vuotias ihana leo -tyttö. allekirjoitan ajatuksesi että koira saa haistella etc lenkillä. meidän koiruus saa nuuhkutella, nautiskella ja ihmetellä. asutaan maalla jossa autoja menee harvaan&harvoin liikutaan tiellä, mutta vaikka ei pelätä autoja niin aina on niitä haluttu katsella, eli silloin kun auto lähestyy pitää seurata tuleminen, ohitus, ja pois meno. yleensä autosta näkyy iloisia ihmisiä, kun näkevät tämän 55kg ihanuuden.
    joulukuusesta: meillä ei ole ikinä tuhottu mitään paitsi ensimmäiseen jouluun liittyy hauska muisto. olin tuonut jenkeistä paperillisia minttukarkkeja (jotka ei niin kamalan hyviä ollut ja oli sohvapöydällä kipossa) ja sitten alkoi löytyyn paperi lattialta silloin tällöin... kunnes sanoin miehelleni että viitsisitkö viedä paperit roskiin... kunnes eräs aamu kuului alakerrasta pieni ääni, ja hiivin katsomaan... Tofu siellä söi minttukarkkia... :) hauskaa tässä on se että Tofu ei ole ikinä napsinut mitään, edes makkaraa vaikka tilaisuus olisi ollut.
    Hyvää Joulua!
    T Mari ja Tofu

    VastaaPoista

Kysymykset ja terveiset